Totuus keittiöstä: yleisimpien ruoanlaittomyyttien paljastus
Mitä sinun tulisi oikeasti tietää ruoanlaitosta ja vanhoista uskomuksista
Ruoanlaittoon liittyy valtavasti perinnetietoa ja uskomuksia, jotka siirtyvät sukupolvelta toiselle. Monet näistä ohjeista voivat kuulostaa loogisilta tai perustuvat aikoinaan järkevältä tuntuneisiin havaintoihin, mutta kaikki eivät kestä tieteellistä tarkastelua. Nykyään, kun tiedämme enemmän ruoan kemiasta ja turvallisuudesta, voimme erottaa faktat fiktiosta ja valmistaa ruokaa tietoisemmin, turvallisemmin ja maukkaammin.
Tässä artikkelissa kumoamme yleisimmät ruoanlaittomyytit, joita toistetaan edelleen – ja kerromme, mikä niissä pitää paikkansa ja mikä ei.
Myytti: Lihan ruskistus “sulkee mehukkuuden sisään”
Usein sanotaan, että lihan ruskistaminen kuumassa pannussa sulkee mehut sisälle. Todellisuudessa tämä ei pidä paikkaansa. Ruskistaminen käynnistää Maillard-reaktion, joka antaa lihalle hyvän maun ja rapean pinnan, mutta ei estä nesteiden haihtumista.
Jotta liha säilyttää mehukkuutensa, on tärkeää kypsentää se oikeaan sisälämpötilaan ja antaa sen levätä muutama minuutti kypsennyksen jälkeen, jolloin mehut ehtivät tasaantua.
Myytti: Raaka kana pitää pestä ennen kypsennystä
Monet uskovat, että raaka kana pitää pestä, jotta siitä poistuu bakteereita. Tämä on vaarallinen ja vanhentunut ohje. Peseminen voi levittää bakteereja – kuten salmonellaa – roiskeina työtasoille, astioihin ja käsiin.
Bakteerit tuhoutuvat turvallisesti vain, kun kana kypsennetään vähintään 75 °C:n sisälämpötilaan. Älä pese lihaa – sen sijaan pese kädet ja välineet huolellisesti käsittelyn jälkeen.
Myytti: Öljy pastavedessä estää pastan tarttumisen
Monet lisäävät öljyä pastaveteen uskoen, että se estää pastaa tarttumasta yhteen. Todellisuudessa öljy jää veden pinnalle eikä vaikuta pastan pinnalla olevaan tärkkelykseen. Lisäksi öljy voi estää kastiketta tarttumasta pastaan.
Paras tapa estää tarttuminen on käyttää runsaasti vettä ja sekoittaa pastaa kunnolla erityisesti keittämisen alussa.
Myytti: Alkoholi haihtuu kokonaan ruoanlaitossa
Vaikka alkoholi alkaa haihtua yli 78 °C:n lämpötilassa, se ei täysin katoa ruoan kypsennyksessä. Jäljelle jäävän määrän suuruus riippuu kypsennysajasta ja -menetelmästä.
Esimerkiksi lyhyt flambé-kypsennys voi jättää ruokaan jopa 85 % alkuperäisestä alkoholista, kun taas yli kahden tunnin haudutus voi vähentää sen alle 5 %:iin. Jos haluat välttää alkoholia, käytä vaihtoehtoisesti viinietikkaa, mehua tai kasvislientä.
Myytti: Mikroaaltouuni tuhoaa ravinteet
Tämä on yleinen harhaluulo. Mikroaaltouuni säästää usein enemmän ravinteita kuin perinteiset kypsennysmenetelmät, koska se kypsentää nopeasti ja tarvitsee vähän vettä.
Erityisesti vesiliukoiset vitamiinit kuten C-vitamiini ja B-ryhmän vitamiinit säilyvät mikroaaltokypsennyksessä paremmin kuin keitettäessä. Mikroaaltouuni on siis nopea, tehokas ja ravitsemuksellisesti hellävarainen tapa valmistaa ruokaa – kun sitä käytetään oikein.
Myytti: Suola saa veden kiehumaan nopeammin
Monet uskovat, että suola nopeuttaa veden kiehumista. Oikeasti käy päinvastoin: suola nostaa veden kiehumispistettä, eli veden pitää olla kuumempaa ennen kuin se alkaa kiehua – mikä hidastaa kiehumista hieman.
Suolaa lisätään keitinveteen makua parantamaan, ei ajansäästön vuoksi.
Myytti: Suolatonta voita pitää aina käyttää
Suolaton voi antaa tarkan kontrollin suolapitoisuuteen, mikä on tärkeää erityisesti leivonnassa ja herkemmissä resepteissä. Sen sijaan suolattua voita voi hyvin käyttää arkiruoanlaitossa – esimerkiksi paistamiseen tai voileivän päälle.
Paras tapa on pitää molempia lajeja keittiössä ja valita sopiva käyttötarkoituksen mukaan.
Myytti: Marinointi tekee lihasta mureaa
Marinoinnin uskotaan usein mureuttavan lihaa, mutta tosiasiassa se vaikuttaa vain pinnallisesti. Happamat aineet – kuten sitruunamehu tai viinietikka – voivat jopa kovettaa lihan ulkopintaa, jos marinointiaika on liian pitkä.
Jos haluat todella mureaa lihaa, kokeile hitaasti kypsennettäviä metodeja, entsyymejä sisältäviä aineita (kuten ananas tai papaija) tai mekaanista mureutusta kuten nuijimista.
Myytti: Kaikki viljat pitää huuhdella ennen kypsennystä
Viljojen, kuten riisin, quinoan ja linssien, huuhtelu ennen keittämistä voi poistaa ylimääräistä tärkkelystä, pölyä ja kitkeriä yhdisteitä (kuten saponiineja). Tämä parantaa rakennetta ja makua.
Kuitenkin joitain vitamiineilla rikastettuja tuotteita ei tulisi huuhdella, koska ravinteet voivat huuhtoutua pois. Lue siis aina pakkausseloste.
Myytti: Ruokasooda poistaa ilmavaivoja palkokasveista
Ruokasooda (natriumbikarbonaatti) voi auttaa hajottamaan oligosakkarideja, jotka aiheuttavat ilmavaivoja. Se myös pehmentää palkokasveja ja lyhentää keittoaikaa.
Liiallinen käyttö voi kuitenkin heikentää makua ja muuttaa koostumusta. Turvallisin tapa vähentää kaasun muodostusta on liottaa pavut yön yli ja käyttää sitten uutta keitinvettä.
Myytti: Valurautapannuja ei saa pestä tiskiaineella
Vanha neuvo sanoo, että valurautapannuja ei saa pestä saippualla, koska se tuhoaa pannun maustekerroksen. Todellisuudessa nykyaikainen mieto tiskiaineliuos ei poista oikein rakennettua pintaa, jos pannua ei lioteta ja kuivataan kunnolla pesun jälkeen.
Tärkeintä on kuivata pannu huolellisesti ja sivellä kevyesti öljyä, jotta se säilyy ruostumattomana ja käyttövalmiina.
Myytti: Avokadon kivi estää guacamolen tummumisen
Tämä on osittain totta. Kivi voi estää tummumista pieneltä alueelta, mutta se ei suojaa koko pintaa hapettumiselta.
Parempi tapa on lisätä lime- tai sitruunamehua ja painaa muovikelmu tiiviisti guacamolen pintaa vasten, jolloin hapen pääsy estyy tehokkaammin.
Myytti: Tuoreet tuotteet ovat aina parempia kuin pakastetut
Tuoreet tuotteet eivät aina ole ravintoarvoltaan parempia kuin pakastetut. Pakastevihannekset pakastetaan pian sadonkorjuun jälkeen, mikä auttaa säilyttämään ravinteet. Sen sijaan kaupan tuoretuotteet voivat olla päiviä tai jopa viikkoja vanhoja, jolloin vitamiinit ovat osittain kadonneet.
Pakastetut ja säilykkeet voivat olla erinomaisia vaihtoehtoja, jos ne valitaan ilman lisättyä suolaa tai sokeria.
Myytti: Suola nopeuttaa vihannesten kypsymistä
Suola ei vaikuta kypsymisnopeuteen merkittävästi, mutta se parantaa makua, kiinteyttää rakennetta ja auttaa säilyttämään värin – etenkin vihreissä vihanneksissa, kuten parsakaalissa tai papuissa.
Siksi vihannekset kannattaa aina keittää suolatussa vedessä, vaikkei se nopeuttaisikaan kypsymistä.
Myytti: Kaikki prosessoitu ruoka on epäterveellistä
Kaikki prosessoitu ruoka ei ole haitallista. Kevyesti prosessoidut elintarvikkeet, kuten pakastemarjat, säilykepavut tai täysjyväleipä, voivat olla täysin ravinteikkaita.
Haitallisia ovat voimakkaasti prosessoidut tuotteet, jotka sisältävät paljon lisäaineita, suolaa, sokeria ja epäterveellisiä rasvoja. Tärkeintä on tarkastella ainesosaluetteloa ja valita mahdollisimman luonnollisia tuotteita.
Kun tunnet totuuden näiden yleisten myyttien takaa, voit valmistaa ruokaa luottavaisemmin, turvallisemmin ja maukkaammin. Keittiössä ei tarvitse nojata vain vanhoihin neuvoihin – tiedolla ja ymmärryksellä voit tehdä parempia valintoja ja nauttia ruoanlaitosta vieläkin enemmän.
Tiedä mitä teet – ja kokkaa paremmin.